Kurtturuusu hävitetään saaristosta glyfosaatin avulla – vieraslaji uhka myös tyrnipensaalle

Kurtturuusu on vieraslaji jonka viljely kiellettiin vuonna 2019. Ellei kurtturuusua kitketä pois, katsotaan myös rauhaan jättäminen kasvattamiseksi. Metsähallitus on päättänyt kitkeä lajin saaristosta ja rannikolta kiistellyn glyfosaatin avulla.

Kotimaa
Kurtturuusu lähikuvassa.
Kurttulehtiruusu (Rosa rugosa) ei kuulu Suomen lajistoon.Petteri Bülow / Yle

Metsähallitus on ottanut eri puolilla rannikkoa leviävän kurtturuusun hävittämiseksi kovat keinot käyttöön.

Metsähallitus on velvollinen poistamaan kurtturuusut hallinnoimiltaan kiinteistöiltä, koska myös lajin rauhaan jättäminen katsotaan kasvattamiseksi.

Metsähallitus torjuu kesän aikana kurtturuusukasvustoja valtion mailla esimerkiksi Norrskärillä ja Fäliskäretillä.

Kurtturuusu on levinnyt laajasti esimerkiksi Merenkurkussa Valassaarille, jonka rannoilla on tänä kesänä havaittu peräti 200 yksittäistä esiintymää, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on lähes 700 neliömetriä.

Kurtturuusua saaristossa
Kurtturuusu leviää vesistöissä helposti ja valtaa nopeasti alaa.Yle/Sofi Nordmyr

Glyfosaatti on kiistelty aine

Nyt Metsähallitus on päättänyt tehdä torjuntaa myös kemiallisesti, glyfosaatin avulla. Mekaaninen torjunta näivettämällä on koettu hyväksi, mutta se vie aikaa ja vaatii useita käyntejä.

Kasvuston hävittäminen kemiallisesti torjumalla onnistuu tavallisesti yhdellä ruiskutuskerralla.

Kemiallinen torjunta glyfosaatilla tehdään kertaruiskutuksena yksittäiselle pensaalle, siten pyritään minimoimaan haittavaikutukset muulle luonnolle. Ainetta ei esimerkiksi käytetä kalliolla, josta se voi valua vesistöön.

Päätös glyfosaatin käytöstä tehtiin pitkällisen harkinnan jälkeen, kun todettiin, ettei mekaaninen torjunta yksin riitä.

Glyfosaatti on kiistelty, mutta maailmalla yleisesti käytetty torjunta-aine. Sen myyntiluvasta on kiistelty EU-tasolla pitkään ja seuraavan kerran lupa on katkolla vuonna 2023. Sen on joidenkin tutkimusten mukaan todettu aiheuttavan syöpää.

Kurtturuusu on vieraslaji Aasiasta

Kurttulehtiruusu (Rosa rugosa) ei kuulu Suomen lajistoon. Se on alun perin tuotu koristekasvina Koillis-Aasiasta. Kurtturuusun maahantuonti, myynti ja kasvattaminen kiellettiin vuonna 2019, kolmen vuoden siirtymäajalla.

Euroopan komission mukaan kurtturuusu kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Kurtturuusun kelluvat kiulukat kestävät hyvin suolavettä ja levittäytyvät saaristossa ja rannikolla yhä uusiin poukamiin. Rannalle asetuttuaan kurtturuusu pystyy vaakajuurakkonsa avulla levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi ja syrjäyttämään alkuperäisen merenrantalajiston täysin.

Metsähallituksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vaarassa on jopa tyrnipensaat.