Sysmän kunnanjohtaja visioi Päijänteestä kilpailijaa Turun saaristolle

Päijänteelle suunnitellaan uutta yhteysalusta välille Sysmä-Kuhmoinen. Halukkaita yrittäjiä aletaan kartoittaa alkusyksyn aikana.

Mies seisoo satamalaiturilla järven edustalla pilvisessä säässä, pukeutuneena siniseen t-paitaan.
Uusi yhteysalus liikennöisi kuvassa olevasta Sysmän Suopellon satamasta. Kunnanjohtaja Lasse Peltosen mukaan tarkoituksena on, että alus alkaisi seilata jo ensi keväänä. Kuva: Tero Valtanen / Yle
  • Tero Valtanen

Sysmän kunnanjohtaja Lasse Peltonen kertoo, että Päijänteelle Sysmän ja Kuhmoisten välille suunnitellaan uutta yhteysalusliikennettä, jonka on tarkoitus alkaa ensi keväänä.

Peltosen mukaan uusi reittiliikenne lisäisi Päijänteen järvimatkailun vetovoimaa.

– Hanketta koskeva tukihakemus on tarkoitus jättää Ely-keskukselle tämän vuoden puolella, toteaa Peltonen.

Alus liikennöisi Sysmän ja Kuhmoisten välillä kesäkausina toukokuun alusta syyskuun puoliväliliin.

Hämeessä tavoitellaan Lapin meininkiä

Aiemmin pohjoisessa Muonion kunnanjohtajana toiminut Peltonen sanoo, että Hämeessä tavoitellaan Lapin matkailuteollisuuden meininkiä. Peltosen mukaan Kuhmoisten ja Sysmän välille suunniteltu uusi lauttayhteys voi houkutella jopa 20 000 matkailijaa kesässä.

Peltosen arvio perustuu siihen, että Turun saaristossa kulkevan Nauvo-Seili-Hanka -reitin matkustajamäärät ovat olleet yli 20 000 kesässä.

– Järvimatkailu on elämys, jonka varmasti monet haluavat kokea. Vireillä oleva uusi lauttaliikenne olisi yksi merkittävä sysäys alueen entistä suuremmalle matkailulle.

Peltonen toteaa, että etenkin keskieurooppalaisten matkailijoiden määrä on Hämeessä lisääntynyt viime vuosina. Sysmässä leirintäalueen yöpymiset kasvoivat viime vuonna noin viisitoista prosenttia.

Peltosen mukaan yhteysalushanke etenee hyvää vauhtia, sillä hankeelle on tarkoitus koota toteutusryhmä jo elokuussa. Ryhmään kuuluvat ainakin Päijät-Hämeen liitto, Kuhmoisten ja Sysmän kunnat sekä Lahden matkailua kehittävä Lahti Region Oy.

Maisema järven rannalta, missä liikennemerkki ilmoittaa 10 km/h nopeusrajoituksen satama-alueella.
Sysmän Suopellon satamassa on yhteysalukselle sopiva laituri. Kuva: Tero Valtanen / Yle

Reittiä ajava alus kilpailutetaan

Peltosen mukaan lautan odotetaan tuovan ennen muuta lisää matkailijoita, mutta se palvelisi myös linja-auto-, tavara- ja työmatkaliikennettä. Reitin operoinnista järjesteään avoin julkinen kilpailutus.

– Uskon, että sopiva yrittäjä löytyy.

Lahden matkailua kehittävän Visit Lahden toimitusjohtajan Raija Forsmanin mukaan reitistä kiinnostuneita liikennöitsijöitä aletaan kartoittaa alkusyksystä. Hänen mukaansa reitille tarvitaan alus, joka pystyy kuljettamaan sujuvasti sekä matkustajia että kulkuneuvoja. Forsman korostaa, että uusi yhteysalus palvelisi koko Päijänteen alueen matkailua. Reitin satamia ei kuitenkaan ole vielä päätetty.

– Tavoitteena on, että matkailijat voisivat liikkua sujuvasti reitin varrella olevien kuntien välillä.

”Reitille tarvitaan iso alus”

Parisenkymmentä vuotta laivurina Päijäntellä toiminut Jorma Sainio pitää hankkeen toteutumismahdollisuuksia hyvänä, koska Päijänteen suosio on kasvanut viime vuosina. Sainion oma alus ajaa tällä hetkellä sekä tilausajoja että reittiliikennettä.

Mies pitää pientä koiraa sylissään veneen ohjaamossa järvimaisemassa.
Laivuri Jorma Sainio sanoo, että Päijänteen suosio on kasvanut viime vuosina. Kuva: Tervo Valtanen / Yle

Sainion mukaan uusi yhteysalus palvelsi hyvn esimerkiksi Suomessa automatkalla olevaa perhettä ja turistibusseja.

– Turistiliikenteessä voitaisiin korvata osa maantiematkasta ristelyllä, Sainio sanoo.

Valtion tuki on tärkeä

Sainio pitää valtion tukea tärkeänä, jotta tuleva yrittäjä voi investoida.

– Reitille tarvitaan iso alus.

Peltosen mukaan tavoitteena on, että valtio sitoutuisi tukemaan hanketta vähintään viisi vuotta, jotta matkailijoille palveluja tarjoavat yritykset uskaltavat investoida.

– Kunnat puolestaan huolehtisivat siitä, että aluksella on käytössään toimivat laiturit ja palvelurakennukset.

Varsinaisen likkennöintibisneksen tulee siis pyöriä lipputuloilla ja valtion tuella. Peltonen muistuttaa, että Suomessa esimerkiksi kaikki lossiliikenne on valtion tukemaa. Kuhmoisten ja Sysmän välillä kulki yhteysalus parisenkymentä vuotta sitten, mutta liikennöinti päättyi kannattamattomana.